Abamektiinion eräänlainen antibioottinen hyönteismyrkky, akarisidi ja nematisidi, joka on kehitetty yhteistyössä yhdysvaltalaisen Merckin (nykyisin Syngenta) kanssa ja jonka Japanin Kitorin yliopisto eristi paikallisen Streptomyces Avermannin maaperästä vuonna 1979. Sitä voidaan käyttää mm. torjua tuholaisia, kuten punkkeja, perhosia, homoptera, coleoptera, juurisukkulamatoja useimmissa viljelykasveissa, hedelmäpuissa, kukissa ja puissa, kuten timanttiselkäkoi, hedelmäpuiden lehtikaivos, kovakuoriaiset, metsämäntytoukat, punahämähäkit, ripset, kasvinsirkkarit, lehtiä kaivosmies, kirvoja jne.
1 Abamektiini · Fluatsinami
Fluatsinami on uusi pyrimidiini bakterisidinen ja akarisidinen aine. Sen raportoitiin olevan bakteereja tappava vaikutus vuonna 1982. Vuonna 1988 se oli yhdiste, jonka Syngenta kehitti ja lanseerasi japanilainen Ishihara Corporation. Vuonna 1990 Fluazinam, 50 % kostuva jauhe, listattiin ensimmäisen kerran Japanissa. Sen vaikutusmekanismi on mitokondrioiden oksidatiivisen fosforylaation kytkentäaine, joka voi estää koko tartunnan saaneiden bakteerien kehitysprosessin. Se ei voi ainoastaan estää tehokkaasti taudinaiheuttajan zoosporien vapautumista ja itämistä, vaan myös estää taudinaiheuttajan myseelin kasvua ja invasiivisten elinten muodostumista. Sillä on vahva suoja, mutta ei estäviä ja terapeuttisia ominaisuuksia, mutta sillä on hyvä pysyvyys ja kestävyys sadeeroosiota vastaan.
Abamektiinin ja haloperidiinin yhdisteformulaatiota käytetään yleensä kasvien tuholaispunkkien torjuntaan, jotka eivät ainoastaan pysty torjumaan tehokkaasti kasvipunkkeja, kuten hämähäkkipunkkeja, vaan myös ehkäisemään erilaisten sairauksien esiintymistä.
2 Abamektiini · pyridabeeni
Pyridabenin, tiatsidonin hyönteis- ja akarisidin, kehitti Nissan Chemical Co., Ltd. vuonna 1985. Se tehoaa useimpien haitallisten punkkien munia, nymfiä ja aikuisia punkkeja, kuten panonychus-punkkeja, sappipunkkeja, lehtipunkkeja ja pieniä kynsiä vastaan. punkkeja, ja sillä on myös tiettyjä torjuntavaikutuksia kirvoja, keltaraitaisia kirppuja, lehtiä ja muita tuholaisia vastaan. Sen vaikutusmekanismi on ei-systeeminen hyönteismyrkky ja punkkimyrkky, eli se estää pääasiassa tietyn homeen synteesiä tuholaisten lihaskudoksessa, hermokudoksessa ja elektroninsiirtojärjestelmässä. Sillä on vahva kontaktia tappava ominaisuus, mutta sillä ei ole sisäistä absorptio- ja kaasutusvaikutusta.
Avi · pyridabenia käytetään pääasiassa haitallisten punkkien, kuten punahämähäkin, torjuntaan, mutta koska pyridabeenia on käytetty eri viljelykasveilla pitkään ja monta kertaa, sen vastustuskyky on myös suuri, joten tällaista torjunta-ainetta suositellaan käytettäväksi ehkäisyyn. ja torjua haitallisia punkkeja silloin, kun niitä ei esiinny tai esiintymisen varhaisessa vaiheessa. On pääasiassa emulsio, mikroemulsio, kostutettava jauhe, vesiemulsio ja suspensioaine.
3 Abamektiini · Etoksatsoli
Etimatsoli on oksatsoliiniakarisidi, difenyylioksatsoliinijohdannainen punkkimyrkky, jonka japanilainen Sumitomo Corporation löysi ja kehitti vuonna 1994. Sitä voidaan käyttää useimpiin haitallisiin punkkeihin, kuten Tetranychus urticae, Tetranychus holoclavatus, Tetranychus originalis ja vegetablessonchus on cinnabarinchus. , kukkia ja muita kasveja. Sen vaikutusmekanismi on kitiinin estäjä, eli se estää punkin munien alkion muodostumista ja nuorten punkkien kuoriutumista aikuisiksi punkeiksi. Sillä on kontaktitappamis- ja mahatoksisuusvaikutuksia, eikä sillä ole sisäistä imeytymistä. Sillä on korkea aktiivisuus punkkien munia, nuoria punkkeja ja nymfiä vastaan, ja sen vaikutus aikuisiin punkkeihin on heikko, mutta se voi estää aikuisten naaraspunkkien kutua tai kuoriutumista ja kestää sadeeroosiota.
Avenidatsoli soveltuu käytettäväksi haitallisten punkkien puhkeamisen varhaisessa vaiheessa tai kun se on vasta löydetty.
4 Abamektiini · Bifenatsat
Bifenazat on eräänlainen Bifenazat-akarisidi, jonka alkuperäinen Uniroy Company (nykyisin Koju Company) löysi vuonna 1996 ja kehitettiin sitten yhdessä Nissan Chemicalin kanssa Japanissa. Se listattiin vuonna 2000 hydratsiiniformiaatti (tai difenyylihydratsiini) akarisidiksi. Tämä lääke ei ole vain tehokkaampi kuin etyndriitti, vaan myös turvallisempi kasveille. Sitä käytetään monenlaisiin haitallisiin punkkeihin, kuten Tetranychus urticae, Tetranychus flavus, Tetranychus totalis jne. hedelmäpuissa, vihanneksissa, koristekasveissa ja meloneissa. Sillä on kontaktia tappava vaikutus, ei sisäistä imeytymistä, eikä se vaikuta käyttövaikutukseen alhaisessa lämpötilassa. Se on tehokas punkkien kaikissa elämänvaiheissa (munat, nymfit ja aikuiset punkit) ja sillä on munia tappavaa ja aikuisten punkkien tuhoamisaktiivisuutta. Sen vaikutusmekanismi on hermosolujen eli punkkien keskushermoston johtumisjärjestelmän esto. γ- Aminovoihapporeseptorin (GABA) ainutlaatuinen toiminto voi estää punkkien keskushermoston johtumisjärjestelmän saavuttaakseen tappavan vaikutuksen.
Avil · Bifenatsaattiesteri ei ole ainoastaan erittäin tehokas tappamisessa, vaan se ei myöskään ole helppo tuottaa lääkeresistenssiä. Sitä voidaan käyttää useimpiin viljelykasveihin.
6 Abamektiini · Heksitiatsoksi
Tiatsolidinoni on eräänlainen akarisidi, jota valmistaa japanilainen Caoda Company. Se on suunnattu pääasiassa hämähäkkipunkkeihin, ja sillä on alhainen aktiivisuus ruostepunkkeja ja sappipunkkeja vastaan. Sen vaikutusmekanismi on ei-systeeminen akarisidi, jolla on kosketustapamisen ja mahatoksisuuden vaikutuksia ja jolla ei ole sisäistä absorptiojohtavuutta, mutta sillä on hyvä tunkeutumisvaikutus kasvin orvasketeen. Sillä on erinomainen vaikutus punkkien munia ja nuoria punkkeja vastaan. Vaikka sillä on heikko myrkyllisyys aikuisille punkeille, se voi estää naaraspuolisten aikuisten punkkien munien kuoriutumisen. Ei-terminen akarisidi, eli se ei vaikuta akarisidiseen vaikutukseen korkeassa tai matalassa lämpötilassa.
Ave · Heksitiatsoxia voidaan käyttää hämähäkkipunkkien tai hämähäkkipunkkien torjuntaan monina aikoina, mutta sen vaikutus aikuisiin punkkeihin ei ole hyvä. Niitä suositellaan hillitsemään esiintymisen varhaisessa vaiheessa, eikä vaikutuksessa ole eroa, kun ympäristön lämpötila muuttuu suuresti.
7 Abamektiini · Diafentiuroni
Diafentiuron on uusi tiourea-torjunta-aine, jonka Ciba-Kaji (nykyisin Syngenta) on kehittänyt 1980-luvulla. Sitä käytetään torjumaan perhotuholaisia, kuten timanttiselkäkoi, kaalimato, papu-armeijamato eri viljelykasveilla ja koristekasveilla, sekä pteroptera-tuholaisia, kuten lehtikärpäsiä ja kirvoja, sekä kasvipunkkeja, kuten hämähäkkihämähäkki (hämähäkkipunkki) ja tarsal punkki. Sillä on kosketuksen tappamisen, vatsamyrkytysten, kaasutuksen ja sisäisen imeytymisen vaikutuksia. Diafentiuronilla on hidas vaikutus muniin, toukkuun, nymfeihin ja aikuisiin, mutta sen vaikutus muniin ei ole hyvä. Sen vaikutusmekanismi on, että sillä on biologista aktiivisuutta vasta sen jälkeen, kun se on hajotettu karbodi-imidijohdannaisiksi auringonvalossa (ultravioletti) tai monifunktionaalisen oksidaasin vaikutuksesta hyönteiskehossa, ja karbodi-imidi voi selektiivisesti yhdistää kovalenttisesti Fo-ATPaasin ja ulkokalvon huokosproteiinin. mitokondrioiden sisäkalvossa estämään mitokondrioiden hengitystä, estämään hermosolujen mitokondrioiden toimintaa hyönteiskehossa, vaikuttamaan sen hengitykseen ja energian muuntumiseen sekä tekemään hyönteisestä kuolleen.
Avidiini ei pysty ainoastaan torjumaan haitallisia punkkeja, kuten hämähäkkipunkkeja ja tarsapunkkeja viljelykasveissa, vaan sillä on myös hyvä torjuntavaikutus perhosten ja homoptera-tuholaisten torjumiseksi, mutta sillä on huono vaikutus punkkeihin tai hyönteisten muniin. Sitä voidaan käyttää yhdessä muun tyyppisten torjunta-aineiden kanssa, joilla on voimakas nopea vaikutus tai pitkäkestoisuus, ja sitä voidaan käyttää yhdessä muiden munan tappajien, kuten tetrapyratsiinin, kanssa. Se on herkkä myös joillekin vihanneksille, kuten kukkakaalille ja parsakaalille, eikä sitä suositella käytettäväksi kukinnan aikana.
8 Abamektiini · Propargiitti
Propargiitti on eräänlainen orgaaninen rikkiakarisidi, jonka entinen yhdysvaltalainen Uniroy Company (nykyinen yhdysvaltalainen Copua Company) kehitti vuonna 1969. Sen vaikutusmekanismi on mitokondrioiden estäjä, eli estämällä mitokondrioiden energian synteesiä ( Punkkien ATP), mikä vaikuttaa normaaliin aineenvaihduntaan ja punkkien korjaamiseen sekä tappaa punkkeja. Sillä on mahatoksisuuden, kosketustapauksen ja kaasutuksen vaikutuksia, sillä ei ole sisäistä imeytymistä ja läpäisevyyttä, ja sillä on merkittävää aktiivisuutta korkeammissa lämpötiloissa. Sillä on hyviä vaikutuksia nuoriin punkkeihin, nymfeihin ja aikuisiin punkkeihin, mutta vähäinen aktiivisuus punkkien muniin. ① Pitoisuuden lisääminen korkeassa lämpötilassa aiheuttaa korjattavissa olevia vahinkoja sadon herkille osille. ② Sillä on nopea vaikutus, pitkä vaikutusaika ja alhainen jäännös (läpäisemättömyytensä vuoksi suurin osa nestemäisestä lääkkeestä jää vain kasvien pinnalle). Sitä voidaan käyttää useimpien haitallisten punkkien, kuten lehtipunkkien, teenkeltaisten punkkien, lehtipunkkien, sappipunkkien jne. torjuntaan eri kasveissa, kuten meloneissa, ristikukkaisissa vihanneksissa, hedelmäpuissa, puuvillassa, papuissa, teepuissa ja koristekasveissa. .
Avi – asetyylipunkit voivat torjua monenlaisia haitallisia punkkeja viljelykasveissa. Tietyssä lämpötilassa, mitä korkeampi lämpötila on, sitä merkittävämpi torjuntavaikutus on, mutta vaikutus punkkien muniin on heikko ja liiallinen annos aiheuttaa tiettyjä parantuvia oireita sadon herkille osille.
9 Abamektiini · fenpropatriini
Fenpropatriini on Sumitomon vuonna 1973 kehittämä pyretroidihyönteisten ja punkkien torjunta-aine. Sitä voidaan käyttää kirvojen, vanupuumatoon, kaalimatoon, timanttiperhosen, lehtikaivosmatoon, teenlehtimatoon, inchworm-matoon, sydänmatoon, kukkakuorimatoon, myrkylliseen perhoperhoon, ja muihin perhosille. Homoptera, Hemiptera, Diptera, Coleoptera ja muut tuholaiset puuvillalla, hedelmäpuilla, vihanneksilla ja muilla viljelykasveilla sekä punaisten hämähäkkien ja muiden haitallisten punkkien torjuntaan. Sillä on kontaktia tappavia, mahalaukun myrkyllisiä ja karkottavia vaikutuksia, eikä sillä ole hengitys- tai kaasutusvaikutuksia. Se vaikuttaa haitallisten punkkien muniin, nuoriin punkkeihin, nymfeihin, nuoriin punkkeihin ja aikuisiin punkkeihin. Sen toimintamekanismi on hermomyrkky eli se vaikuttaa tuholaisten hermostoon, tuhoaa tuholaisten hermojohtamisprosessin ja tekee niistä ylikiihtyneitä, halvaantuneita ja kuolleita. Vaikutus on huomattava alhaisessa lämpötilassa, mutta sitä ei voida käyttää korkeassa lämpötilassa, mikä on helppo aiheuttaa lääkevaurioita.
Avermetriinillä voidaan torjua viljelykasveja, joissa on enemmän hämähäkkipunkkeja tai punaisia hämähäkkejä, mutta torjuntavaikutus riippuu tilanteesta. Koska fenpropatriini on pyretroidi, sillä ei yleensä ole keskinäistä vastustuskykyä muiden punkkien kanssa, mutta se pystyy torjumaan erilaisia haitallisia punkkeja, ja sillä on helppo tuottaa lääkeresistenssi, ja se voi myös torjua erilaisia perhosia, pistelyä suukappaletta ja muut tuholaiset, mutta syynä pyretroidien liialliseen monimuotoisuuteen ja useiden vuosien käyttöön, Ehkäisy- ja torjuntavaikutus ei välttämättä ole ihanteellinen, joten ennaltaehkäisyä suositellaan käytettäväksi ensin. Annosmuodot sisältävät emulgoituvan öljyn, mikroemulsion ja kostutettavan jauheen.
10 Abamektiini · Profenofossi
Profenofos on tiofosfaattiorganofosfaattihyönteisten ja punkkien torjunta-aine, jonka Ciba-Kaji (nykyisin Syngenta) on kehittänyt vuonna 1975. Se voi estää ja torjua pistelyä, pureskeltavaa suukappaletta tai perhosia tuholaisia ja punkkeja riisillä, puuvillalla, hedelmäpuissa, koristekasveissa, ristikukkaisissa kasveissa. areca, kookospähkinä ja muut kasvit, kuten puuvillatukka, riisilehtirulla, timanttikoi, yökoi, kirvoja, ripsiä, punainen hämähäkki, riisipuikko, lehtikaivosmies ja muut tuholaiset. Sen vaikutusmekanismi on asetyylikoliiniesteraasi-inhibiittori, jolla on kosketus- ja mahatoksisuus, vahva läpäisevyys viljelykasveille, hyvä nopea vaikutus tuholaisiin ja munat tappava vaikutus tuholaisiin ja punkkeihin. Mutta sisäistä imeytymistä ei ole. Se imeytyy nopeasti kasvin pintaan, ja sillä on tietty siirtokyky kasvin kehossa. Se voi tarttua lehtien reunoihin tuholaistensa tappamiseksi, ja Profenofosilla on voimakas estävä vaikutus hyönteisten asetyylikoliiniesteraasin toimintaan, mikä heikentää tuholaisten lääkeresistenssiä. Koska suurimmalla osalla orgaanisesta fosforista on tiettyä aktiivisuutta haitallisia punkkeja vastaan, voidaan haitallisten punkkien ehkäisyssä käyttää samanlaisia aineita, aviriinia ja Profenofosia.
11 Abamektiini · klooripyrifossi
Klooripyrifossi on organofosforitorjunta-aine, jonka Taoshi Yinong on kehittänyt ja valmistanut vuonna 1965. Sen käyttö meloneissa ja vihanneksissa kiellettiin Kiinassa 31. joulukuuta 2014, ja se kiellettiin kokonaan joillakin alueilla (kuten Hainan jne.) vuodesta 2020 alkaen. kosketustappamisen, vatsamyrkytyksen ja kaasutuksen vaikutukset, mutta se ei ole hengitettävä. Käytön jälkeen se estää asetyylikoliiniesteraasin toimintaa tuholaisten kehossa, jolloin ne siirtyvät epätasapainosta, ylikiihtyivät ja kouristuvat kuolemaan. Sitä voidaan käyttää riisin, maissin, soijapapujen, hedelmäpuiden ja muiden viljelykasvien torjuntaan, sekä maanalaisten tuholaisten, kuten varren tiikerien ja erilaisten tuholaisten, kuten lehtikaivosten, torjuntaan.
Abamektiiniä ja klooripyrifossia on rekisteröity Kiinassa yli 60 lajia, ja niitä käytetään pääasiassa hedelmäpuiden perhotuholaisten, tiikerien, tikkujen, juurisukkulamatojen ja muiden maanalaisten tuholaisten torjuntaan. Kuten useimmat orgaaniset fosforit, kuten Profenofos, niillä on tietty aktiivisuus useimpia haitallisia punkkeja vastaan, ja niillä voi myös olla rooli haitallisten punkkien ehkäisyssä.
Postitusaika: 20.2.2023
